Otin tänään Onnille oman tasontarkastuksen ennenkuin joku muu pääsee näin tekemään meille. Nämä ajatukset nousivat esiin.
Ensimmäinen virhe: Älä syötä Onnia ennen testausta. Sieltä tulee vaan slou moussionia. Ja kun herraa nuhtelee, niin tulee vaan keskaria. Meinas ihan oikeesti mennä herne nenään. Mutta kun olen ovelampi kuin Onni, niin en vetänyt. Ja vein tietysti loppuun sen minkä aloitin.
Kun päätin sitten lopulta palkita Onnin kohtuullisen hyvästä suorituksesta pekoonilla ja valtavalla tunnekehulla, niin mistä se vire sitten oikein pompsahtaa esiin ja koira on kuin raketti. Mä en tajua, mutta sen tajuan että aina tehdään juttuja tästä lähtien vain hyvässä vireessä. Eli herätellään se vire esiin ja sitten vasta tehdään.
Tehtiin täyskäännökset paikallaan, maahanmeno/istuminen sivulta. Mä videoin meidän treenit joku päivä tänne, niin saatte sitten itse päättää ollaanko me oikealla tiellä.
Toinen virhe: Älä tee luoksetulolähtöä liukkaalla lattialla. Oli muuten sellainen lähtö että Onni suti, ihan oikeesti siis suti niinkuin piirretyissä, hetken paikallaan ennenkuin pito löytyi. Kun Onni (vihdoin) pääsi perille ja istuutui eteeni vauhdikkaasti, siinä tyhjennettiin sit pekonipaketti herran kitaan ja meille jäi kummallekkin hyvä mieli. Lisääkin olisi kuulema Onnin mielestä voitu treenata kun palkkio oli niin mieluisa. Sen huomasi siitä kun Onni alkoi hyppimään minua vasten ja sitä virtaa olisi ollut vaikka muille jakaa.
Tällä viikolla edessä 20+ km sauvailua, Ja hei, mä tiedän jo mun yhden joululahjan etukäteen. Joku nerokas saattaa arvata että se liittyy jotenkin Onniin, no liittyy se, siitä enemmän sit joulun jälkeen.
0 comments:
Lähetä kommentti